sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Ensimmäinen Queer-kirjani

Valitsin Oscar Wilden teoksen Dorian Grayn muotokuva (1891), koska äidinkielen opettaja suositteli sitä. Aluksi olin hieman skeptinen sen suhteen, että kirja olisi hyvä. Odotin kuitenkin, että kirja on taitavasti kirjoitettu ja, että se on helposti luettavissa.

Oscar Wilde syntyi Dublinissa 1854. Hän oli kuuluisa näytelmä- ja romaanikirjailija ja runoilija. Kaikki kuuluisuus ei kuitenkaa ollut hyvästä. Häntä kritisoitiin Dorain Grayn muotokuva kirjasta, joka herätti keskusteluja ja arvosteluja sen moraalimattomuudesta. Wilde teki myös muitakin kuuluisia teoksia, joista Teleny (1893) kirjaa kritisoitiin avoimesta homoudesta.
Wilden alamäki alkoi, kun hänen suhteensa lordi Alfred Douglasiin tuli julki. Asiasta syntyi suuri kohu. Wilde teki tämän seurauksena kunnianloukkauskanteen Douglasin isää lordi Qeensberryä vastaan. Oikeusjuttu tuomittiin kuitenkin häntä vastaa, ja hän sai kahden vuoden vankila tuomion "törkeästä siveettömyydestä" miesprostituoitujen todistaessa Wilden käyttäneen heidän palvelujaan. Wilden perhe muutti pidätyksen jälkeen Sveitsiin. Wilden suosio oli romahtanut täysin. Hänen päästessään ulos vankilasta, hän muutti Ranskaan ystäviensä avulla. Siellä hän eli köyhänä nimellä Sebastian Melmoth. Wilde kuoli Pariisissa aivokalvontulehdukseen hyljeksittynä vuonna 1900.

Kirjassa on päähenkilönä Dorian Gray, joka on poikkeuksellisen kaunis mies. Dorian on niin kaunis, että kaikki muu näyttää kalpealta hänen rinnalaan. Dorianin kaunetta ei pystynyt kukaan vastustamaan, eikä kukaan pystynyt puhumaan hänelle pahaa suoraan. Tärkeitä henkilöitä on myös Basil Hallward, Lord Henry Wotton. Tärkeitä sivuhenkilöitä ovat Sibyl Vane, joka oli  näyttelijätär ja Dorianin rakastajatar. James Vane eli Sibylin veli, joka oli hyvin karski mies. Alan Campbell Dorianin ystävä ja ammatiltaan kemisti.

Kirja alkaa siitä, kun Basil Hallward maalaa Dorian Graysta muotokuvan, josta tuli Basilin paras teos ikinä. Lordi Henry Wotton näkee kuvan, ja haluaisi tavata Basilin mallin. Basil ei kuitenkaan halunnut tätä, koska tiesi Lordi Henryn pahan maineen ja tavan turmella ihmisiä. Samassa Dorian tulee huoneeseen. Lordi henry ylistää hänen kauneuttaan, mutta sitten hän lisää, että kauneus on katoavaista. Tämä alkoi pelottamaan Doriania, ja hän toivoi, että kuva vanhentuisi hänen puolestaan. Dorian vie muotokuvan kotiinsa.
Dorian tapaa teatterissa näyttelijättäreen nimeltä Sibyl Vane, johon hän ihastuu ensisilmäyksellä. He olivat lähellä jo mennä naimisiin, kunnes Sibyl mokaa yhden näytelmän, eikä enää halunnut näytellä kunnolla, koska hän rakasti Doriania niin paljon. Sibyl menetti kauneutensa Dorianin silmissä, kun hän ei enää osannut näytellä. Dorian jättää hänet tylysti ja lähtee kotiin. Siellä hän järkyttyy huomatessaan muotokuvan muuttuneen. Dorianilla on kuvassa inhon ja ilkeyden virne. Aamulla hän lukee lehdestä, että Sibyl on tehnyt itsemurhan.
Dorian Alkaa käymään ooppiumtaloissa ja prostituutioluolissa, ja hänen muotokuvansa muuttuu entistä rumemmaksi ja iljettävämmäksi. Basil tulee käymään Dorianin luona, kun kuulee Dorianin alamäestä. Dorian haluaa näyttää Basilille muotokuvansa. Basil järkyttyy nähdessään kauhistuttavan kuvan. Hän alkaa kyselemään Dorianilta, mitä hän on tehnyt sille. Dorian kertoo sen muuttuvan aina kun hän tekee jotain syntistä. Yhtäkkiä Dorian tuntee suurta inhoa Basilia kohtaan ja tappaa hänet puukottamalla häntä rintaan. Samalla hän tappoi myös omatuntonsa. Hän ei tuntenut yhtään sääliä Basilia kohtaan. Dorian pyytää hänen kemisti ystäväänsä Alan Campbellia kadottamaan ruumiin. Dorian kadottaa kaikki todisteet siitä, että hän olisi tappanut Basilin. Dorian jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan.
Paheellinen elämä ei ole kuluttanut Doriania lainkaan ja hän ei ole vanhentunut ollenkaan, mutta kuva on muuttunut kauheaksi iljetykseksi. Hän päättää tuhota muotokuvan, koska se on viimeinen todiste hänen hirveyksistään. Hän iskee puukolla muotokuvaa. Kuuluu tuskallinen karjahdus. Aamulla Dorian Gray löydetään kuolleena puukko hänen rinnassaan. Muotokuva on muuttunut entisekseen, mutta Dorianista oli muuttunut vanha ja ruma. Hänet tunnistettiin vain hänen sormuksestaan.

Kun Dorian Grayn Muotokuva julkaistiin, sitä kritisoitiin sen moraalimattomuudesta ja homoseksuaalisuudesta. Teosta kätettiin myöhemmin Oscar Wildeä vastaan oikeudenkäynnissä. Sensuuri pisti Wilden muokkaamaan romaanin homoeroottisia kohtia. Sensuroimattoman painoksen julkaisi Harvard University Press.

Kirjan alku oli hiukan tylsä, koska siinä ei tapahtunut juuri mitään. Tämän takia alussa luku prosessi oli hyvin hidasta. Kirjan loppu taas oli loistava. Sitä lukiessa tuli sellaista pientä ahdistuneisuutta, kun Dorian teki vaan hirveyksiään ja sai myös Sibyl Vanen veljen James Vanen peräänsä. Hän oli vannonut tappvansa Dorianin, jos hän tekee pahaa Sibylille. Tämä jännitys antaa kirjalle plussaa. Kirjan voi tulkita moneen tapaan, mutta itse tulkitsin tämän psykologisena teoksena. Mielestäni kirja oli kaikenkaikkiaan ihan hyvä.